Onko asiakkaiden käyttäytyminen kasvua luovaa?

Osallistuin mainioon Median Tulevaisuus -seminaariin viime viikolla VTT:llä. Monia ajatuksia herättäviä puheenvuoroja median tulevaisuudesta, ja monia ajatuksia herättäneitä keskusteluja seminaarin jälkeen.

Kävin myös toisaalla viime viikon aikana keskusteluja asiakkaiden ostokäyttäytymisestä.

Aloitetaan helposta. Kävin keskustelua kaakkoissuomalaisen henkilön kanssa siitä, kuinka mukavaa on maaseudulla, kun on lähikauppias, joka jaksaa vuodesta toiseen palvella asiakkaitaan pienissä ja isommissa tarpeissa. Hän kertoi oman paikkakuntansa kyläkauppiaasta, jota hän tuki käymällä ostoksilla lähes päivittäin, ja pyrki ostamaan kyläkaupasta kaiken mahdollisen. Lihat ja kalat olivat niitä, joita haettiin muualta, mutta muuten asioitiin siellä.

Tuli aika, jolloin 10 kilometrin päähän avattiin iso Prisma. Kuinka kätevästi sieltä saakin kaiken. Kyläkauppias myönsi tappionsa, ja sulki ovensa. Kyläläiset harmistuivat hänelle. Miksi näin, nythän heillä ei ole edes mahdollisuutta hakea täydennyksiään sieltä. Olisivat toimineet omalla ostokäyttäytymisellään ajallaan.

Toinen herätys tuli keskustelusta, kuinka kätevää on verkkoshoppailu. Voit siis tilata vaikka Italiasta kivannäköisiä vaatteita kotisohvalta. Tilauksen jälkeen jäät vaan seuraamaan netistä, kuinka DHL lähtee liikkeelle, näet kaikki pysähdyspaikat ja katsot millaista reittiä vaatteesi tulevat - kohta ne ovat minulla, jaksan odottaa, kun saan samalla seurata lentokoneen liikkeitä. Vaatteet saapuvat perille, ja voi, kolme neljästä ei sovi minulle. Ei haittaa, voinhan palauttaa ne korvauksetta, ja taas seurata, kuinka DHL kuljettaa paketin perille. Toki kannatan ekologisuutta ostoksissani.

Mennään isompiin asioihin. Median tulevaisuus -seminaarissa käsiteltiin median häviäjiä ja voittajia. Mainostuotot ropisevat sekä sanoma- että aikakauslehtipuolella kohisten, kuten myös levikit. Luemmeko vielä sanomalehtiä kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Onko käyttöliittymä edes oleellinen, jos se onkin älypaperi? Ei sitä kukaan vielä tiedä. Ei mainostajakaan. Eikä edes ajattele sitä, vaan miettii, kuinka asiakkaat tavoitetaan.

Kuka on voittaja mainosmarkkinoilla tämän tutkimuksen perusteella? Vastaus: Google ja Facebook. Ymmärrettävää. Mihin mainoseurot siis menevät ja missä ne luovat kasvua? Ei juurikaan Suomessa. Mitä tapahtuu meidän mediataloillemme? Kenen omistuksessa ne ovat kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua? Mielenkiintoisempaa on kuitenkin se, mitä ne innovoivat.

Pitäisikö mainostajan ajatella kasvua luovia kysymyksiä ollenkaan? Mainostajan mielenkiinto kohdistuu siihen, miten tavoittaa asiakkaat, ja palveluntarjoajien tehtäväksi jää luoda kiinnostavia medioita mainostajalle.

Mielestäni kuitenkin kannattaa miettiä, mistä tuotteensa ostaa ja ketä haluaa hankinnoillaan tukea. Jostain on hyvä aloittaa. Jos vaikka uusisin Hesarin tilauksen.

Innovoinnista suunnitelmallista toimintaa?

Olen seurannut mielenkiinnolla median siirtymistä maksumuurien taakse, niiden ansaintalogiikan kompurointia ja hyppäämistä kylmään veteen ilman tietoa kuluttajien todellisesta käyttäytymisestä tulevaisuudessa. Vain epävarma on varmaa tässä tilanteessa, ja silti on toimittava, luotava uusia käytäntöjä, ennustettava tulevaa.

Miten yritykset varsinkin mediaan liitännäisillä aloilla voisivat suhtautua innovointiin? Tuottaako se heti, kohta vai koskaan tehtyjä investointeja takaisin?

Innovaatio

Mikä on innovaatio? Lyhyt määritelmä voisi olla uusi tuote, uusi tuotantotapa, uusi markkina, uusi idea, uusi käytäntö, tai jokin näiden yhdistelmä.
Tekes on määritellyt innovaation seuraavasti: "Innovaatio tarkoittaa kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettyä tietoa ja osaamista."

Idealähtöinen vai haastelähtöinen innovointi

Monet hyvät ideat ja innovaatiot löytyvät lähempää kuin uskommekaan. Voimme yrityksissämme miettiä ja yrittää keksiä uusia ideoita, joka on usein pitkä tie markkinoille ja kasvavaan liikevaihtoon ja -voittoon. Tämä tapa on myös vaikeasti johdettava ja mitattava. Idea syntyy kun se on syntyäkseen -tyyli.

Toinen, parempi ja nopeampi, tapa on etsiä olemassa olevasta omasta toiminnasta tai asiakaskunnan parista haasteita, ja löytää niihin ratkaisuja. Silloin päästään olemassa olevien haasteiden pariin, joista löytyy usein myös skaalaetuja, ja ideaa voidaan monistaa muihin vastaaviin haasteisiin.

Haasteista lähtevä innovointi antaa myös mahdollisuuden rajata haaste, jonka perusteella voidaan ratkaista, resursoida ja ratkaista haaste ennen investointeja. Kun investointeja lähdetään tekemään, tiedetään miksi investoidaan ja mitä tuottoja investoinnille voisi odottaa. Tämä on vaikeampaa, kun lähdetään ideoimaan uutta tuotetta mahdollisille markkinoille mahdollisilla investoinneilla ja hyvin epävarmoilla tuotoilla.

Yksin vai yhdessä? 

Löytyykö paras viisaus yrityksen sisältä? Monessa tapauksessa ei löydy. Löytyykö se toimialalta? Ei välttämättä ollenkaan. Avoin innovointi voi tapahtua myös kertomalla haaste tai ongelma suurelle yleisölle verkon kautta vaikkapa kilpailun muodossa. Ei ole ennenkuulumatonta, että öljyinsinööri ei keksi ratkaisua öljykatastrofin torjuntaan, vaan ratkaisu tulee rakennusalan insinööriltä, joka oli löytänyt ratkaisun valuvan sementin kovettamiseen.


Kuinka teillä toimitaan?

Mikä on sinun organisaatiosi tapa etsiä uutta innovaatiota? Osa innovaatioista kuolee ennen julkaisemistaan, osasta tulee menestystarinoita - jopa sattumalta. Pääasia on elää ajan hermoilla, innovoida ja toimia.

Seuraamalla markkinoiden kehittymistä, asiakkaiden käyttäytymistä ja toimia rohkeasti olemassa olevien todennäköisyyksien perusteella.

Albert Einsteinin sanoin:"If I had an hour to save the world, I would spend fifty-nine minutes defining the problem and one minute finding solutions."