tiistai 3. heinäkuuta 2012

DAM Lontoo 2012

Tarjolla oli jälleen mielenkiintoinen läpileikkaus digitaalisen aineistonhallinnan tilanteesta,  haasteista ja inspiroivista käytännön esimerkeistä.

Voit aloittaa asiaan tutustumisen katsomalla oheisen linkin kautta sitä, mikä tekee sekä digitaalisesta aineistonhallinnasta, että niiden ympärille rakentuvista prosesseista merkityksellistä juuri tänään.

http://www.youtube.com/watch?v=1aconjR6uH4

Ympäri maailmaa saapuneiden osanottajien kesken käytiin mielenkiintoista keskustelua muun muassa siitä, mikä tekee digitaalisen aineistonhallinnan haasteelliseksi. Seuraavat otsikot nousivat keskustelussa pinnalle:

- markkinoinnin ja IT:n välinen yhteistyö; onko digitaalinen aineistonhallinta loppujen lopuksi kumman tontilla, vai pitäisikö välissä olla yhteinen työmaa

- muutoksen johtaminen; miten digitaalinen aineistonhallinta saadaan jalkautumaan yrityksissä toimivaksi ytimeksi siten, että yritys ottaa itse vastuulleen aineistot, ja rakentaa toimivan infran ytimen ympärille

- metadata, taksonomia; mitä tietoa kuviin ja aineistoihin liitetään, ja miten se luokitellaan loogiseksi kokonaisuudeksi, joka hyödyttää käyttäjiä

- oikeuksien hallinta; miten varmistetaan, että kaikki materiaali on sellaista, johon on käyttöoikeudet ja kuinka sitä valvotaan

- markkinoinnin ROI; miten digitaalisen aineistonhallinnan säästöjä mitataan, ja kuinka paljon sitä todellisuudessa tehdään

Otsikkotasolla kysymys on pääsääntöisesti alla olevan prosessin mukainen:

1. plan, ideate, create
2. manage, distribute, localize
3. produce, consume
4. analyse, archive

Kun mitä tahansa osa-aluetta lähdetään syventämään, saadaan luotua monta työpaikkaa.

Keskusteluissa tuli monesti esille termi DAM industry. Itse kuulin sen ensimmäisen kerran tällä kertaa. Kuvatkoon sekin laajuutta, joka asian ympärillä jo toimii. Jäin itse miettimään, minkä teollisuuden alle se voisi Suomessa kuulua. En keksinyt sitä vielä, mutta kysymys on mielenkiintoinen.

Yksi mielenkiintoinen näkökulma nousi myös esille; content is new gold. Siis esim. yrityksille aineistojen johtaminen on todella rahanarvoinen omaisuuserä. Miten yrityksen arvoon voidaan vaikuttaa, kun materiaalin säilytys ja jakelu on organisoitu yhdistettynä asiakasdataan. Seuraava ajatus on se, että kuinka sisällöllä luodaan uutta liiketoimintaa. Tätä mietitään kuumeisesti kaikkialla, varsinkin sanomalehtipuolella.

Paljon uusia ajatuksia, tuttavuuksia ja inspiraatiota tarttui matkaan. Toivottavasti ensi vuonna DAM Lontoon osanottajissa nähdään myös suomalaisia ja ruotsalaisia osanottajia. Suosittelen tapahtumaa erityisesti markkinoinnista vastaaville henkilöille. Myös hyvät caset julkaisutuotannon puolelta kannustakoon printti- ja julkaisutuotantoväkeä kehittämään uusia liiketoimintamalleja.
 



2 kommenttia:

  1. Kirjoitat täyttä asiaa. Markkinoinnin ROI:n kohdalla mittaisin ennemmin myynnin/liikevaihdon lisäystä, kuin saavutettuja säästöjä. Kummatkin olellisia asioita, joita mitataan. Mitataanhan?!

    Se ainakin on varmaa, että yrityksillä on hallussaan digitaalista tietosisältöä, jonka järkevällä käytöllä saavutettaisiin sekä säästöjä, että liikevaihdon kasvua.

    VastaaPoista
  2. On upeaa, että olet mukana kansainvälisessä yhteistoiminnassa. Alahan vaikuttaa sellaiselta, johon Suomessa vasta herätään. Arvostan rohekeuttasi ja selkeää näkökykyä uusiin asioihin ja aloihin sekä niiden yhdistämiseen. Edellisen kommentoijan kanssa samaa mieltä mittauksen kohteena lisäykset ovat todellisia, silloin kun kysymyksessä on moniammatilliset, luovat ja uudet ratkaisut. Säästöt kertovat enemmänkin liiketoiminnan hiipumisesta ja uudistamistarpeesta.

    Sisällön aito merkitys on kyllä kultaa ja esiinkaivamisen arvoinen asia. Tässä auttaa satunnaisen matkailijan seikkailumieli ja nöyrä oppimishalu. Kukaan ei ole yksin kunkku, mutta yhdessä kokonaisuus.
    Arvoa tulee antaa todelliselle sisällön arvolle asemasta ja tehtävästä riippumatta - olemme siirtymässä todellisten osaajien kauan odotettuun aikaan. Jee!

    VastaaPoista